AHTI SUO ANTEJAAN

Kyllä nyt on Annan plokitouhut ollu vallan katkolla. Nukketeatteritapahtumia on tänä syksynä ollu vasta menny viikonloppuna. Porin nukkefestarijutuis olin avustamas 2 päivänä. Pyhänä esitys Matin meriseikkailu Kulttuurikulumas oli uutta oppia taas pullollansa, kun kyselin vaivaksi asti kaikkia juttuja.

Kyllä näin on jämpti, että kun nämä hommat on yksinäisiä, niin kyllä pitäs olla kolleekoja joittenka kans vois vaihtaa kokemuksia! Se on aiva pakollista, muuten nuutuu. Siinä ruokatauolla käytihin läpitte esimerkiksi kokemuksia vanahaankotikeikoista. Niis on tullu ittekullekki näemmä pieniä yllätyksiä. On tullu saatapeetä ja muuta. "Eikö se ny ymmärrä jo lopettaa", on yks kommentti, joka mullekki on tullu. Vanahat ja huonot ei ihan aina jaksa Kultasen Käytöksen Kirian mukahan toimia, kyllähän sen käsittää toki, mutta nuos esitystilanteis siinä voi hiukan olla imehtelemistä, että kuinkas tämä ny näin meni....

VIÄ PARI KUVAA HISTORIAA

Lisään pari kuvaa nyt kumminki, kerta kiellon päälle. Siinon ensin Kustaa Vaasa ja MIkael Agricola. Ne vissihin neuvottelee että uskonpuhuristus ja luterilaisuus tulee Ruotti-Suomehen, taikka mikä nimitys silloon mahtaa olla ollu virois. Se oli 1500 -lukua. Sitte 1600 -luvulla oli  puhurasoppisuuren aika, ja tiukka oliki, niin että tuo Getzelius vanhempi pisti lukutairon ja kristinopin kuulustelut kovalla kurilla käyntihin.

Näytelmä Renessanssiruhtinas, se nukkenäytelmä josta on sivutekstien kuva, kertoo siittä aijasta kun Vaasan poijat Erik ja Juhana sohisti keskensä, 1500 -luvun loppupuoliskolla.

Nyt täs ei oo palio nukkehommis oltu, kesäteräs on kaikki. On maalailtu vesiväriillä kuvia ja siihen on tullu tauti. Se on kauhian jännittävää, kun yhtää ei tiä millä lailla ne värit ja vesivirrat virtailee paperilla. Aina voi tietysti LUULLA että oppii tietähän.

Mieleen on tullu semmostaki, että jospa semmosistaki kuvista olis käyttöö nukke-esityksis. Ireoita saa antaa. Kuvataulujahan jo esiintyy tuos em. näytelmäs. Vesivärillä maalatuista tyypiistä tietysti saa pahvinukkeja, joita kyllä kans on puheena olevas näytelmäs.

KUVATEKSTIÄ

Kun nyt oot "LUOVIA" kuvakulumia äskösistä tutkinu niska vääräs, niin selevitettäköhön täs viä, että alempi iso kuvatus on Rudolf Koivun kuvitusta satuhun Kettu ja kalastaja. Niistäki on tehty kuvatauluja, ja on käytetyn näköstäki, etten sanosi suorastansa räysääntynyttä.

Nukkeja, kuten mustapintaset hienot naiset, ostin sen takia, että oon aatellu tarttevani nukkeja, joilla muksut vois esittää. Että menisin kalustojeni kans johonki, josa muut kun minä itte vois tekaasta näytelmänpoikasen, tai jotain vastaavaa kalustelua. Tulevaisuus näyttänee, kuinka asia vois toteutua.

Seuraavaksi tähän ilimaantuu taas sitä stooria joka jäi kesken ennen näitä kesäjuttuja. Niistä nukeista, joillekka tuli vierahia.

KUVATAULUJA JA AFRIKATTARIA VAIKKA SITTE VÄÄRINPÄIN JOS OIKEINPÄIN EI OSAA!

NÄYTTELYSTÄ JA REISSUSTA TERVEISIÄ

Näyttelystä ja reissulta ostetuista nukeista on nyt kuvia vaan kun en saa niitä tähän liitetyksi nyt juuri. Palaan asiaan kuvien keralla myöhemmin!

Koulutaulujen näyttelyn kävijöitä oli 10 päivän aikana aikalailla toistasataa. Se hyvä ja sopiva määrä, koska ei jatkuvaa virtaa olisi kukaa jaksanu, kun aukiolooki oli 7 tuntia per päivä. Syntyhän siinä kaikemmoista juttua, ja nostalkiaa, sitä tietysti. Suurin osa kävijöistä oli ohikulukevaisia taikka paikallisia lomalaisia.

Sitte pienellä reissulla kun kävääsin, niin mihkäs sitä muolle kun kirpparille! Ja sieltä nukkeja. Niitä ei oo tullu osteltua, mutta nyt piti, kun joinki "vahingos" sinne eksyin, syystä että liniapiili eli kaupunkibussi simahti kesken matkan. Sanoisin, että johoratuksen makua... Afrikattaret ja muut sitte seuraavalla kertaa näkösälle tähän tulevat!

VANHAT KOULUJEN OPETUSTAULUT/ OLD SCHOOL PICTURES

Please, come and see them! They are  to be seen 8.7.2011 - 17.7.2011 in Iskontie 2, Kankaanpää. Historical, biblical, botanical, geographical and ... tuberculotical ... old pictures from old time schools. I've used in my play Duke of Renaissance some pictures like this. Now that I have plenty of them, I would like to let the people come and see, too.

Kuvat on kerätty (suurin osa Raijan laahaamia toiselta puolen Suomee kiriaston poistomyynnistä) muutamien vuosien aikana, ja kun ei ne oo kaikki Euroopan parahas kunnos, niin piti kai mun ruveta leikkihin konservaattoria. Leikkikonservaattori oon, juu, mutta kun ei katto ihan likiltä, niin ne näyttää paremmilta. Meleki niinkun extra priimalta. Ei nurkat repsota eikä vesivalumia oo ikänä ollukkaa. Paitsi että on.

Täs menee kyllä ikä ja terveys - meinaan selekäki jo pretkahti taas kerran. Lieneekö ainaki osaksi tämän touhun syytä, kun on siinä tyyrättävä kättänsä ja oltava isojen pahvien hantteeraamises sen tuhannes kierus. Saatikka että keskityttävä on hampahat irvis pensseliensä ja maaliensa kans. Ei uskosi että tairemaalaus ottaa niin lujaa fysiikan päälle. Yks maalari käyttiki semmosta tukiköppiä kären ja oman rintarangan välillä. Se pitäis olla!

Se viä, että makuasia on että onko sopivaa ja järiellistä työtä ollenkaa koittaa retuseerata painokuvaa akryylivärillä ja rakentaa uusia nurkkia. Mitä mielipuolta ootte, että onko mieltä? Ittellä tuppaa mielipiret vaihtua lairasta laitahan, voimmien mukahan.

PIETARIN SAALIS JA ISOJA NUKKEJA SAVANNILLA WAU!

No liiotellahan vähä, että kuulostaa komiammalta. Taas hiukka on toinnuttu töitten väsymyksestä. Viikko sitte Poris oli esitys kalansaaliista. Siinä oli nyt uutuutena huonoihin kalastajihin kyllääntyny herra naamarikissa joka sano ensihätähän MIAUUU! Muksut vastas sille kaikuna. Kuulemma Jukka Salminen oli opettanu kaikupolitiikan, ja ne toteutti sen munki kohorallani. Siis Lähetysjuhulat lastenteltas oli kysees. Etukätehen jännitti muun moassa se, että paikkana valoisa teltta. Vaan kyllä 500 watin halokeenilla vaan varjot näky.

 Ja passaa täs kiriotella vanahasta kotopuolesta. On pyhäpäivä ja mulla onnen syynä nyt se, että Raija sai teollisuusompelukonehen toimihin niin ettei tuu langankatkasuja. Yötäppäälle tää ehtoolla mua avusti, kun ensin oli ajeltu Lauhas.

Vika oli konehen ja toolin välis. Kas neula oli väärinpäin. Se mua sisuunnuttaa, että ihimisen pitäs opetella kaikemmailman konehia. Kun se on kamalaa. Ja sei koskaa luonnaa iliman pinnan katkeemista satahan kertahan. Minen oo kones, oon vain ihiminen. Armahtakaa konevammasia täs mailmas! Armoo on se, että joku auttaa. Ja kun on 3 ompeluskonesta käytös eikä mikää yhtäteheren, minen kertakaikkiansa muista niitten metkuja enkä opi uusia neulan tälläämisiä. Se konesvammasuus johtuu kylläki osin siittä, että kunei niitä käytä alavarihinsa niin ei muista mitä kerkis häthätää oppia. Ja siittä seuraa kaikki turkasen kauheus ja itku ja hammasten kiristys.

Ollu tekeillä laukkuveska, joka on hehtaarikokoo, että jos niitä tuhannen kolehiansa sais siihen mahtuhun. Se on nyt siinä jamas, että on jo krivat ja kaikki ja sitä voi kantaa. Sitei usko kukaa kuinka suuri ilo se on, että joku retajava asia saarahan reirahan. Että on jo krivat ja kaikki, voi poiat! Ruma se on niinkun mikä, mutta siinon KRIVAT ja son VIIMMESTELYÄ VAILLE VALAMIS. Ei suurempaa iloo voi ollakkaa taas tällä haavaa.

Tää olles käytihin myöskin Alpon Savannilla. Seki ollu mieles jo Herran aijat. Leheristä on niin lujettu Ranskan ja Veitsin reisuista ja nähty kuvia, että kunei oo muuta kun 30 km matkaakaa, niin on se ny synti  ja häpiä, ettei Nummijärvelle asti oo keriitty ennemmin. Vanahoosta pellitynnyriistä tehty maatiaaslehemä, se oli mun suosikkini tietysti, ja muukki elukat oikeen niinkun liikkeelle lähärös. Siittä tuli sitte ireaa, että nämähän on niinkun nukkeja. Että vois liikutella jollei olsi liian painavaa, ja sitte ne vasta elohon puhkeiski. Ja viä se irea, että kyllä jätemateriaalista saa elävää , koskettavaa. Nukentekooki ajatellen.

ÄITEMUORI

Se onki sulle Jutta omiansa kunoot aina ollu vähä semmonen pyrkyri.

Täs talos on keriinny vähä naama menehen kruppuhun, kunei oo joutanu ittiänsä puleeraahan. Saappahat saa uusittua, naamaansa ei.

JUTTA

Moon  muuten kohtapuolihin menos menos Linnan juhulihin.

Tämä koko pujetti on kyllä risainia mutta kai se ny näkyy, tämä kaulapanta ja sen timangit.

Hepo LIINOO

Iihahahaa!

Pitää nykyaijan ihimisiä vähä höykyttää ja näyttää niille juoksian kykyjänsä. Nei meinaa uskookkaa kuinka lujaa pieni kopukka pääsee.

PEKKA

Tultihin oikeen tuolla Liinoolla. Kattokaaa klasista pihalle, josette usko.

Voi paskeri että oli viimaa, joo. Baskerista peräsin oleva paita kyllä pitää tuiskut ja tuulet, niinettei sempuolehen ollu härän hivettä.

Alama

Päivää, nymme tultihin sitte!
Kyllä niin ny oli kovaa kyyttiä, että eisukaa aiva kampauski menny sekasi ja tanttu kruttuhun?

SIIVOO!

Voi kulukaa, nyt on Annan Nuket teheny sitä mitä on kauan siirretty, eli koittanu siivota. Siis koittanu. Se kun on rannatoon homma. Minä en millää käsitä, millä joku saa pirettyä oortnungis tämmöset tavarat ja niitten määrän! On kirpparilta ostettu sitä sun tätä, että JOS sitä tarttis, ja usein tartteeki. Mistäs sen sitte otat, jollei sitä oo? Tästä seuraa se, että nurkis on liikaa proinaa, niinkun sano ennen täti Toini. Ja jos niitä nippiä ja nappia koittaa tällätä järiestyksehen, niin voi ihimeitten ihime, kun sitte ne vasta hukas onki! Tarttis olla päätoiminen arkistonhoitaja, niin jo!Mistä niitä saa? Nukkejen tarina kuvatusten kera, kyllä seki tästä jatkuu, jahka löytyy ne paperit...josa se tarina on... Ei pirä hermostua, silimäklasikki jo löyty. Eikä ollu montaakaa kuukautta hukas.

SANNA

”Voi ei ny oo kiirusta, mullaki on täs viä pluumia pöytähän.
Jos  Esko-kulta haukkumisista puhutahan niin mua ne sanoo Iso-Iitaksi.  Mun hipiäni sentäs  on naisellista säämiskää, niin ettei pitäsi siinä olla motkottamista. Tanttu oli aikanansa villapaita."

Esko

Nummisutariksi ne mua haukkuu välihin. On muuten Penan kans samaa laia nämä teryleenit, ja tosi on, että lompsatasku se vasta on poikaa. Ja vanellipaita.

”Älä ny hosu, piirakka tekemätä. Täs on teille jauhoja, pankaas toimeksi”.

KATARIINAN KIERTUE

No nyt on sitte kierretty Satakunnas Renessanssiruhtinasta esittämäs. Oli meitä neljä henkee matkas ja niin minä pääsin aika vähällä tavaran raahauksesta. Minä eli kuningatar Katariina ym. hoitelimme ittemme ja nuket ja kitaristi soitti. Satakunnan Museolta oli projektityöntekijä ja sivaripalavelusmies, joka hoiti valoasiat, pisti lamput pystyhyn ja kaikki aasta ööhön.

Mulle se on eherottomasti liikaa sen "taiteellisen työn" lisäksi. Oon vain kiukkunen ja hermostunu enkä jaksa ajatella että mikä töpseli pitäs tuikata mihkäki.

Oli niilä mun kansani kestämistä monta kertaa siinä, kun minä sekoilin. Mutta hyvin saivat mua peesattua. En nääs aina meinaa ihan joka asiaa muistaa. Sitte haaveilen keksiväni esityksiä, jois ei oo tavaraa palio ja että siinä vaan rauhas toimin. Höpönpöpön. Näkis vaan. Rompetta on, ja sen kans aina jotaki sekaan, vaikka värkit kuinka olis tällättynä niin että pitäis osua oikeisihin vermeisihin oikialla hetkellä.

Oli monta eri koulua ja yksi museo, ja taas huomasimme, että on koulut tosi erimoisia tyyliltänsä, ja puhumatakkaa sitte akustiikaltansa ja tiloiltansa. Monipuoliset oli kokemukset. Uhkailin jo perustaa puolueen, joka ajaa sitä asiaa, että kyläkouluja ei saa lakkauttaa. Kun niis on ilimapiiri KESKIMÄÄRIN eri kun isois yksiköis. Ja säästöjä - mitä ihimeen säästöö siittä keskittämisestä syntyy kun sitte tarvitahan erityisryhymiä ynnä muita oppilashuollon palaveluja, ja hyväs lykys elinikäsiä palaveluja? Puhumatakkaa kärsimyksistä.

Katri

"Haloo, onko vierahat?

Eikö te ny jo tuu sieltä?!"

Minäki oon sitä Huopalaisten joukkoo. Tanttu on niin paksua ja tykkyä, että son meleki niinkun pelliä. Entiset villapairat vanu pyykkikonehes oikeen kunnolla. Orottakaas, niin näjette, kun Jutta tulee, niin sillon samammoinen tanttureira päällänsä.

UUSI KOTO - NEW HOME

We, Anna's puppets, are seeking for new homes. I mean that some people pay for getting us. Besides, our recent home is too small and otherwise not very good. It seems to be , however, rather complicated, to get a new place to live in.

Anna would like to live in an old house with us. It is just too expensive to buy such a house that is in good shape. She is planning to create a "Puppetlandia" where people can come to play with us. It must not be too small.

Anna is also willing to give us to people who want to take us, but so far nobody has been interested. Maybe these things just take time and get solved some day. Anyhow, next week Katherine Jagellonica is going to perform to many school children in Satakunta area. Satakunta Museum is also involved - people there like old ages.

------------------------
Niin, me Annan Nuket haluisimme uuren koron, semmosen vähä ison ja sopivan vanahan hirsitalon. Annalla haaveita piisaa. Semmonen vaan on hiukka tyyris, jos se viä olis hyväs kunnoski. On niitä jo käyty kattomaski. Olis semmonenki ajatus, että jos olis Nukketeatteripuuhamaa, Puppetlandia, taikka kuinka ny vain. Sinne sais tulla kalustelehen kaikki innokkahat, vaikka kouluista kevätretkelle.

Sitte on ollu seki meininki, että joku meitä ottais kotionsa asuhun ja maksais siittä hyvästä vähä, niin ei oo viä kumminkaa ollu ryntäystä. Kaiketi tämä tarttee aikaa. Mutta toivomus on, että joskus ratkeis nämä pikku pulmat. Joka tapaukses ens viikolla Katariina Jagellonica on menos esittäytyhyn koululaisille ja eskarilaisille, kiertueella Satakunnnan alueella. Satakunnan museon porukoita on mukana, kun kerran 1500 -lukua elellähän.

SAKU

Ei se viä mitää mutta kun mun nahaasani on virkattuna Annan äiren Aunen plikkuurenaikusia lankoja. Ei semmosia oo nykyaikana ja vissihin sen tähäre musta onki tullu näin iso preheju.

”Voi sun kansas. Mekastus siittä vain nousee. Mullon täs ittellä palio parempaa trahteeria”.

HEI! / HELLO, it is Anna here!

Hello, it is Anna here. The scenery is very white and bright here in the western Finland. I’m visiting my childhood home. I’ ve been ashtonished even myself now that the drive of making puppets has been so hot. All the time I would like to make better and better puppets. I’m also willing to give them to new homes, for some  payment. If you are interested please send me an e-mail. 

Heikunkeikun,  kun nyt on nähty jo viimmein  se ennen joulua ollu kirkonmeno videolta naapuris. Hilkka oli sen ottanu nauhalle. Seoli TV-kirkko, josa oli  mun nukkeni, joita Porin metod.srk halus  ostaa, että saivat esittää ainaki 5 minuuttia kestävän juttelun nukeilla. Olihan siinä horkkatautia niillä nahkapäänukeilla, että liikaa heiluvat.  Se tauti sujuu multa itteltäniki varsin hyvin. Ei siittä taharo päästä. Mutta liikkeitten hitaus olis valttia siinä hommas. Ken sen hallittee, se onki jo mestarisnainen taikka  -mies.

Kirkas valakonen hanki tää peittää tienoot, täs Pohojois-Satakunnan maisemas,  lapsuuskototalon klasista kun kattelee. Oli oikeen kirkastaki  äsköön, vaan ei oo enää. Minähän oon tää käymäseltä viikonloppua.

Nukentekemisen villitys on yllättäny itteniki. Aina haluis parempia keksiä ja saara aikahan. Tää mulla on käytettynä hilian ostettu teollisuusompelukones. Mutta kun se katko lankoja, olin valamis sen jo myimähän äkkiä pois jos joku jotaki maksais.  Ja neuloin äiren plikkuurenaikasella Sinkerillä.  40 –luvulla osa-maksulla on polokuSinkeri ostettu, ja piukas se on raha silloonki ollu. Eikä yhtää muuten se  takunnu, ei  niin vähääkää!

Tuo Brotherin häikkäles herias ny ainaki sitä, että oli erivahavuset langat yllä ja alla, koska ainaki hetken se nyt taas pelas, kun sain apua tämän seikan petraamisehen. Tiä sitte toisella kertaa. Tekniset vehkeet ei oo mulle yleensä tuottanu palio muuta kun kauhua. Pelekästä peloosta jo vissihin toimin niin, että ne pränkkää ja soholaa. Nukeiski teen osan aina käsin. Ja onhan niis semmosia paikkoja, ettei oo millää konehella asiaa, vaikka ny johki kurkun kiinnityksehen. Ei henki kulukisi sen jäläkihin kellää, jos konehen kans yrittäis…

Näistä nukeista viä sen verran, että kyllä niitä antaisin asukkaiksi  ”uusiin koteihin”, paha sanoo mutta sanon: korvausta vastaan. Mulle voi lähettää sähköpostia jos semmonen kiinnostaa. Pitää vaan profiilin tieroista kattoo sähköpostiosote ja pistää meilit matkahan.

MÄYRIS

Voi turkanen kun nuo ihimiset on isoja. Mullon laattiatason perspektiivi ja toolitason kiiltävä kylyki.

”Tairan kattoo minäki itteni hollille, kun ne panee piirakan jähtyhyn kuistille”

EETU

Minoon Nahkapäitten nuorempaa sukuhaaraa. Meitä onki vähä joka lähtöhön, kovettu suku. Minoon ennen ollu sohvas, jonka Oili päällysti uurestansa.Oili on muuten teheny nämä meirän muotikuvauket Annan kans.

”Eikö tämä sentäs olisi pareet työkalu?”

PENA

Isäntämies oon minä.Pää on huopaa, että moon niinkun Huopalainen sukujani. Tämä villapaita muuten oli joskus villasukka.Housut on 60 -luvun villateryleenit, josa on nappitasku lompsalle takana. Housuilla on muinoin maalattu kuivuria, että jos josaki on plätti veheriäästä lateksia niin son vaan ekstraa.

”Häjy kunei oo muuta kun palasokuria. Jaa mutta pian tästä saarahan sokurisantaa pienistettyä. Teherähän äkkiä omenapiirakka.”

SUSSU

Villaa pitää olla alla ja päällä, että tarkene, kun käy tua maitohuonehes navettamarkiilla.  

                                                          

 

"Täs on maitua. Tätei pirä hotalehtaa."

MARTTA

Mullon samammoisia värkkiä ku Aulilla, mutta ryppyjä enämpi. 

Ei ne palio tahtia haittaa yhtäkaikki, kun minä pistän tuulehen.

”Mullon täs kukkia pöytähän. Äläkää syökö näitä”.

AULI

"Minä olin kulukaa aikasemmin lapsenpeitto ja pöytäliina. Taikka joksiki tabletiksi ne sanoo tämmöstä pikkuliinaa, joka ny on mun tanttuni.En kyllä yölläkää käsitä, mitä tekoo lääketapletiilla on liinojen ja pöytien kans. No niin, pääs mulla on villaa ja meikit on akryyliväriä, joka kestää kastumista. Se onki hyvä, kun poraan niin heleposti".

                                                                  

”Tairan jauhaa oikiat pöönäkahavit, kun on vierahiaki tulos.”