Näyttelystä ja reissulta ostetuista nukeista on nyt kuvia vaan kun en saa niitä tähän liitetyksi nyt juuri. Palaan asiaan kuvien keralla myöhemmin!
Koulutaulujen näyttelyn kävijöitä oli 10 päivän aikana aikalailla toistasataa. Se hyvä ja sopiva määrä, koska ei jatkuvaa virtaa olisi kukaa jaksanu, kun aukiolooki oli 7 tuntia per päivä. Syntyhän siinä kaikemmoista juttua, ja nostalkiaa, sitä tietysti. Suurin osa kävijöistä oli ohikulukevaisia taikka paikallisia lomalaisia.
Sitte pienellä reissulla kun kävääsin, niin mihkäs sitä muolle kun kirpparille! Ja sieltä nukkeja. Niitä ei oo tullu osteltua, mutta nyt piti, kun joinki "vahingos" sinne eksyin, syystä että liniapiili eli kaupunkibussi simahti kesken matkan. Sanoisin, että johoratuksen makua... Afrikattaret ja muut sitte seuraavalla kertaa näkösälle tähän tulevat!
sunnuntai 24. heinäkuuta 2011
perjantai 1. heinäkuuta 2011
VANHAT KOULUJEN OPETUSTAULUT/ OLD SCHOOL PICTURES
Please, come and see them! They are to be seen 8.7.2011 - 17.7.2011 in Iskontie 2, Kankaanpää. Historical, biblical, botanical, geographical and ... tuberculotical ... old pictures from old time schools. I've used in my play Duke of Renaissance some pictures like this. Now that I have plenty of them, I would like to let the people come and see, too.
Kuvat on kerätty (suurin osa Raijan laahaamia toiselta puolen Suomee kiriaston poistomyynnistä) muutamien vuosien aikana, ja kun ei ne oo kaikki Euroopan parahas kunnos, niin piti kai mun ruveta leikkihin konservaattoria. Leikkikonservaattori oon, juu, mutta kun ei katto ihan likiltä, niin ne näyttää paremmilta. Meleki niinkun extra priimalta. Ei nurkat repsota eikä vesivalumia oo ikänä ollukkaa. Paitsi että on.
Täs menee kyllä ikä ja terveys - meinaan selekäki jo pretkahti taas kerran. Lieneekö ainaki osaksi tämän touhun syytä, kun on siinä tyyrättävä kättänsä ja oltava isojen pahvien hantteeraamises sen tuhannes kierus. Saatikka että keskityttävä on hampahat irvis pensseliensä ja maaliensa kans. Ei uskosi että tairemaalaus ottaa niin lujaa fysiikan päälle. Yks maalari käyttiki semmosta tukiköppiä kären ja oman rintarangan välillä. Se pitäis olla!
Se viä, että makuasia on että onko sopivaa ja järiellistä työtä ollenkaa koittaa retuseerata painokuvaa akryylivärillä ja rakentaa uusia nurkkia. Mitä mielipuolta ootte, että onko mieltä? Ittellä tuppaa mielipiret vaihtua lairasta laitahan, voimmien mukahan.
Kuvat on kerätty (suurin osa Raijan laahaamia toiselta puolen Suomee kiriaston poistomyynnistä) muutamien vuosien aikana, ja kun ei ne oo kaikki Euroopan parahas kunnos, niin piti kai mun ruveta leikkihin konservaattoria. Leikkikonservaattori oon, juu, mutta kun ei katto ihan likiltä, niin ne näyttää paremmilta. Meleki niinkun extra priimalta. Ei nurkat repsota eikä vesivalumia oo ikänä ollukkaa. Paitsi että on.
Täs menee kyllä ikä ja terveys - meinaan selekäki jo pretkahti taas kerran. Lieneekö ainaki osaksi tämän touhun syytä, kun on siinä tyyrättävä kättänsä ja oltava isojen pahvien hantteeraamises sen tuhannes kierus. Saatikka että keskityttävä on hampahat irvis pensseliensä ja maaliensa kans. Ei uskosi että tairemaalaus ottaa niin lujaa fysiikan päälle. Yks maalari käyttiki semmosta tukiköppiä kären ja oman rintarangan välillä. Se pitäis olla!
Se viä, että makuasia on että onko sopivaa ja järiellistä työtä ollenkaa koittaa retuseerata painokuvaa akryylivärillä ja rakentaa uusia nurkkia. Mitä mielipuolta ootte, että onko mieltä? Ittellä tuppaa mielipiret vaihtua lairasta laitahan, voimmien mukahan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)