Anna and her Puppets: huhtikuuta 2011

maanantai 18. huhtikuuta 2011

SANNA

”Voi ei ny oo kiirusta, mullaki on täs viä pluumia pöytähän.
Jos Esko-kulta haukkumisista puhutahan niin mua ne sanoo Iso-Iitaksi. Mun hipiäni sentäs on naisellista säämiskää, niin ettei pitäsi siinä olla motkottamista. Tanttu oli aikanansa villapaita."

tiistai 5. huhtikuuta 2011

Esko

Nummisutariksi ne mua haukkuu välihin. On muuten Penan kans samaa laia nämä teryleenit, ja tosi on, että lompsatasku se vasta on poikaa. Ja vanellipaita.

”Älä ny hosu, piirakka tekemätä. Täs on teille jauhoja, pankaas toimeksi”.

Tilaa: Blogitekstit (Atom)

How do you do! I am Katharine Jagellonica, a princess from Poland. I came to Finland this year 1563 to be the wife of Johan, the Duke of Finland. I want to let you see my puppets, all of them. My puppet maker Anna made them in her workshop. She namely has her own puppet theatre called Anna’s Puppets.

Anna doesn’t want to make such a puppet whose every seam is straight and who is so beautiful as possible. Anna says that a puppet like this should EXPRESS something about real life. Life is robust and so is the puppet. It is important that the puppet is functional and that it is used and moved like a living person.

Goddag! Jag heter Katarina Jagellon. Jag har nyligen, år 1563, kommit till Finland från Poland för att bli Furste Johans hustru. Jag vill, att ni ser mina handdockor. Anna, min dockmakare, har gjort dem I sin atelier. Hon har nämligen en egen dockteater som kallas Annas Dockor.

Anna tycker inte om att göra dockorna sådana att allt är “tip top” och dockorna är så vackra som möjligt. Hon sager, att en sådan här docka skulle EXPRIMERA saker om det riktiga livet. Hon sager också att dockorna skulle vara funktionala och sådana som används och rörs som en riktig människa.

Guten Tag! Ich bin Katharina von Jagellon. Ich bin eine Prinzessin von Poland und bin neuligen nach Finland gekommen. Es ist Jahr 1563, wenn ich mich mit Herzog Johan verheiratet habe. Jezt will ich dass Sie alle meine Handpuppen sehen können. Anna, die meine Handpuppen gemach hat, hat auch ihr eigenes Puppentheater die Annas Puppen heisst.

Anna will nicht dass die Puppen einzlig sehr gut gemacht und hübsch sind. Sie sagt dass sie etwas vom den richtigen Leben zeigen sollten und dass sie auch gut funktionieren müssten. Sie sollten auch wie die richtige Menschen gebraucht und bewegt werden.

Bonjour. C’est l’année 1563. Moi, je suis Kathérine de Jagellon et je suis une princesse polognaise. Je suis venue ici en Finlande de Pologne pour me marier avec duc Johan. Je veux vous montrer toutes mes polichinelles/marionnettes ( bien que sans les fils – je ne sais pas comment le dire - polichinelles à main?) Anna, ma servitrice, les a fait dans son ateljée. Elle a aussi un théâtre de marionnettes qui s’appelle Les Polichinelles d’Anna.

Anna ne veut pas faire telles marionettes qui sont seulement très belles et bien faites. Elle dit qu’elles devraient éxprimer quelque chose de la vie réelle. La vie est robuste et les marionettes le sont aussi. Il est important qu’elles fonctionnent bien et qu’on les employe comme les personnes réelles.