Nummisutariksi ne mua haukkuu välihin. On muuten Penan kans samaa laia nämä teryleenit, ja tosi on, että lompsatasku se vasta on poikaa. Ja vanellipaita.
”Älä ny hosu, piirakka tekemätä. Täs on teille jauhoja, pankaas toimeksi”.
tiistai 5. huhtikuuta 2011
torstai 31. maaliskuuta 2011
KATARIINAN KIERTUE
No nyt on sitte kierretty Satakunnas Renessanssiruhtinasta esittämäs. Oli meitä neljä henkee matkas ja niin minä pääsin aika vähällä tavaran raahauksesta. Minä eli kuningatar Katariina ym. hoitelimme ittemme ja nuket ja kitaristi soitti. Satakunnan Museolta oli projektityöntekijä ja sivaripalavelusmies, joka hoiti valoasiat, pisti lamput pystyhyn ja kaikki aasta ööhön.
Mulle se on eherottomasti liikaa sen "taiteellisen työn" lisäksi. Oon vain kiukkunen ja hermostunu enkä jaksa ajatella että mikä töpseli pitäs tuikata mihkäki.
Oli niilä mun kansani kestämistä monta kertaa siinä, kun minä sekoilin. Mutta hyvin saivat mua peesattua. En nääs aina meinaa ihan joka asiaa muistaa. Sitte haaveilen keksiväni esityksiä, jois ei oo tavaraa palio ja että siinä vaan rauhas toimin. Höpönpöpön. Näkis vaan. Rompetta on, ja sen kans aina jotaki sekaan, vaikka värkit kuinka olis tällättynä niin että pitäis osua oikeisihin vermeisihin oikialla hetkellä.
Oli monta eri koulua ja yksi museo, ja taas huomasimme, että on koulut tosi erimoisia tyyliltänsä, ja puhumatakkaa sitte akustiikaltansa ja tiloiltansa. Monipuoliset oli kokemukset. Uhkailin jo perustaa puolueen, joka ajaa sitä asiaa, että kyläkouluja ei saa lakkauttaa. Kun niis on ilimapiiri KESKIMÄÄRIN eri kun isois yksiköis. Ja säästöjä - mitä ihimeen säästöö siittä keskittämisestä syntyy kun sitte tarvitahan erityisryhymiä ynnä muita oppilashuollon palaveluja, ja hyväs lykys elinikäsiä palaveluja? Puhumatakkaa kärsimyksistä.
Mulle se on eherottomasti liikaa sen "taiteellisen työn" lisäksi. Oon vain kiukkunen ja hermostunu enkä jaksa ajatella että mikä töpseli pitäs tuikata mihkäki.
Oli niilä mun kansani kestämistä monta kertaa siinä, kun minä sekoilin. Mutta hyvin saivat mua peesattua. En nääs aina meinaa ihan joka asiaa muistaa. Sitte haaveilen keksiväni esityksiä, jois ei oo tavaraa palio ja että siinä vaan rauhas toimin. Höpönpöpön. Näkis vaan. Rompetta on, ja sen kans aina jotaki sekaan, vaikka värkit kuinka olis tällättynä niin että pitäis osua oikeisihin vermeisihin oikialla hetkellä.
Oli monta eri koulua ja yksi museo, ja taas huomasimme, että on koulut tosi erimoisia tyyliltänsä, ja puhumatakkaa sitte akustiikaltansa ja tiloiltansa. Monipuoliset oli kokemukset. Uhkailin jo perustaa puolueen, joka ajaa sitä asiaa, että kyläkouluja ei saa lakkauttaa. Kun niis on ilimapiiri KESKIMÄÄRIN eri kun isois yksiköis. Ja säästöjä - mitä ihimeen säästöö siittä keskittämisestä syntyy kun sitte tarvitahan erityisryhymiä ynnä muita oppilashuollon palaveluja, ja hyväs lykys elinikäsiä palaveluja? Puhumatakkaa kärsimyksistä.
tiistai 15. maaliskuuta 2011
Katri
"Haloo, onko vierahat?
Eikö te ny jo tuu sieltä?!"
Minäki oon sitä Huopalaisten joukkoo. Tanttu on niin paksua ja tykkyä, että son meleki niinkun pelliä. Entiset villapairat vanu pyykkikonehes oikeen kunnolla. Orottakaas, niin näjette, kun Jutta tulee, niin sillon samammoinen tanttureira päällänsä.
tiistai 1. maaliskuuta 2011
UUSI KOTO - NEW HOME
We, Anna's puppets, are seeking for new homes. I mean that some people pay for getting us. Besides, our recent home is too small and otherwise not very good. It seems to be , however, rather complicated, to get a new place to live in.
Anna would like to live in an old house with us. It is just too expensive to buy such a house that is in good shape. She is planning to create a "Puppetlandia" where people can come to play with us. It must not be too small.
Anna is also willing to give us to people who want to take us, but so far nobody has been interested. Maybe these things just take time and get solved some day. Anyhow, next week Katherine Jagellonica is going to perform to many school children in Satakunta area. Satakunta Museum is also involved - people there like old ages.
------------------------
Niin, me Annan Nuket haluisimme uuren koron, semmosen vähä ison ja sopivan vanahan hirsitalon. Annalla haaveita piisaa. Semmonen vaan on hiukka tyyris, jos se viä olis hyväs kunnoski. On niitä jo käyty kattomaski. Olis semmonenki ajatus, että jos olis Nukketeatteripuuhamaa, Puppetlandia, taikka kuinka ny vain. Sinne sais tulla kalustelehen kaikki innokkahat, vaikka kouluista kevätretkelle.
Sitte on ollu seki meininki, että joku meitä ottais kotionsa asuhun ja maksais siittä hyvästä vähä, niin ei oo viä kumminkaa ollu ryntäystä. Kaiketi tämä tarttee aikaa. Mutta toivomus on, että joskus ratkeis nämä pikku pulmat. Joka tapaukses ens viikolla Katariina Jagellonica on menos esittäytyhyn koululaisille ja eskarilaisille, kiertueella Satakunnnan alueella. Satakunnan museon porukoita on mukana, kun kerran 1500 -lukua elellähän.
Anna would like to live in an old house with us. It is just too expensive to buy such a house that is in good shape. She is planning to create a "Puppetlandia" where people can come to play with us. It must not be too small.
Anna is also willing to give us to people who want to take us, but so far nobody has been interested. Maybe these things just take time and get solved some day. Anyhow, next week Katherine Jagellonica is going to perform to many school children in Satakunta area. Satakunta Museum is also involved - people there like old ages.
------------------------
Niin, me Annan Nuket haluisimme uuren koron, semmosen vähä ison ja sopivan vanahan hirsitalon. Annalla haaveita piisaa. Semmonen vaan on hiukka tyyris, jos se viä olis hyväs kunnoski. On niitä jo käyty kattomaski. Olis semmonenki ajatus, että jos olis Nukketeatteripuuhamaa, Puppetlandia, taikka kuinka ny vain. Sinne sais tulla kalustelehen kaikki innokkahat, vaikka kouluista kevätretkelle.
Sitte on ollu seki meininki, että joku meitä ottais kotionsa asuhun ja maksais siittä hyvästä vähä, niin ei oo viä kumminkaa ollu ryntäystä. Kaiketi tämä tarttee aikaa. Mutta toivomus on, että joskus ratkeis nämä pikku pulmat. Joka tapaukses ens viikolla Katariina Jagellonica on menos esittäytyhyn koululaisille ja eskarilaisille, kiertueella Satakunnnan alueella. Satakunnan museon porukoita on mukana, kun kerran 1500 -lukua elellähän.
keskiviikko 16. helmikuuta 2011
SAKU
Ei se viä mitää mutta kun mun nahaasani on virkattuna Annan äiren Aunen plikkuurenaikusia lankoja. Ei semmosia oo nykyaikana ja vissihin sen tähäre musta onki tullu näin iso preheju.
”Voi sun kansas. Mekastus siittä vain nousee. Mullon täs ittellä palio parempaa trahteeria”.
sunnuntai 6. helmikuuta 2011
HEI! / HELLO, it is Anna here!
Hello, it is Anna here. The scenery is very white and bright here in the western Finland. I’m visiting my childhood home. I’ ve been ashtonished even myself now that the drive of making puppets has been so hot. All the time I would like to make better and better puppets. I’m also willing to give them to new homes, for some payment. If you are interested please send me an e-mail.
Heikunkeikun, kun nyt on nähty jo viimmein se ennen joulua ollu kirkonmeno videolta naapuris. Hilkka oli sen ottanu nauhalle. Seoli TV-kirkko, josa oli mun nukkeni, joita Porin metod.srk halus ostaa, että saivat esittää ainaki 5 minuuttia kestävän juttelun nukeilla. Olihan siinä horkkatautia niillä nahkapäänukeilla, että liikaa heiluvat. Se tauti sujuu multa itteltäniki varsin hyvin. Ei siittä taharo päästä. Mutta liikkeitten hitaus olis valttia siinä hommas. Ken sen hallittee, se onki jo mestarisnainen taikka -mies.
Kirkas valakonen hanki tää peittää tienoot, täs Pohojois-Satakunnan maisemas, lapsuuskototalon klasista kun kattelee. Oli oikeen kirkastaki äsköön, vaan ei oo enää. Minähän oon tää käymäseltä viikonloppua.
Nukentekemisen villitys on yllättäny itteniki. Aina haluis parempia keksiä ja saara aikahan. Tää mulla on käytettynä hilian ostettu teollisuusompelukones. Mutta kun se katko lankoja, olin valamis sen jo myimähän äkkiä pois jos joku jotaki maksais. Ja neuloin äiren plikkuurenaikasella Sinkerillä. 40 –luvulla osa-maksulla on polokuSinkeri ostettu, ja piukas se on raha silloonki ollu. Eikä yhtää muuten se takunnu, ei niin vähääkää!
Tuo Brotherin häikkäles herias ny ainaki sitä, että oli erivahavuset langat yllä ja alla, koska ainaki hetken se nyt taas pelas, kun sain apua tämän seikan petraamisehen. Tiä sitte toisella kertaa. Tekniset vehkeet ei oo mulle yleensä tuottanu palio muuta kun kauhua. Pelekästä peloosta jo vissihin toimin niin, että ne pränkkää ja soholaa. Nukeiski teen osan aina käsin. Ja onhan niis semmosia paikkoja, ettei oo millää konehella asiaa, vaikka ny johki kurkun kiinnityksehen. Ei henki kulukisi sen jäläkihin kellää, jos konehen kans yrittäis…
Näistä nukeista viä sen verran, että kyllä niitä antaisin asukkaiksi ”uusiin koteihin”, paha sanoo mutta sanon: korvausta vastaan. Mulle voi lähettää sähköpostia jos semmonen kiinnostaa. Pitää vaan profiilin tieroista kattoo sähköpostiosote ja pistää meilit matkahan.
Heikunkeikun, kun nyt on nähty jo viimmein se ennen joulua ollu kirkonmeno videolta naapuris. Hilkka oli sen ottanu nauhalle. Seoli TV-kirkko, josa oli mun nukkeni, joita Porin metod.srk halus ostaa, että saivat esittää ainaki 5 minuuttia kestävän juttelun nukeilla. Olihan siinä horkkatautia niillä nahkapäänukeilla, että liikaa heiluvat. Se tauti sujuu multa itteltäniki varsin hyvin. Ei siittä taharo päästä. Mutta liikkeitten hitaus olis valttia siinä hommas. Ken sen hallittee, se onki jo mestarisnainen taikka -mies.
Kirkas valakonen hanki tää peittää tienoot, täs Pohojois-Satakunnan maisemas, lapsuuskototalon klasista kun kattelee. Oli oikeen kirkastaki äsköön, vaan ei oo enää. Minähän oon tää käymäseltä viikonloppua.
Nukentekemisen villitys on yllättäny itteniki. Aina haluis parempia keksiä ja saara aikahan. Tää mulla on käytettynä hilian ostettu teollisuusompelukones. Mutta kun se katko lankoja, olin valamis sen jo myimähän äkkiä pois jos joku jotaki maksais. Ja neuloin äiren plikkuurenaikasella Sinkerillä. 40 –luvulla osa-maksulla on polokuSinkeri ostettu, ja piukas se on raha silloonki ollu. Eikä yhtää muuten se takunnu, ei niin vähääkää!
Tuo Brotherin häikkäles herias ny ainaki sitä, että oli erivahavuset langat yllä ja alla, koska ainaki hetken se nyt taas pelas, kun sain apua tämän seikan petraamisehen. Tiä sitte toisella kertaa. Tekniset vehkeet ei oo mulle yleensä tuottanu palio muuta kun kauhua. Pelekästä peloosta jo vissihin toimin niin, että ne pränkkää ja soholaa. Nukeiski teen osan aina käsin. Ja onhan niis semmosia paikkoja, ettei oo millää konehella asiaa, vaikka ny johki kurkun kiinnityksehen. Ei henki kulukisi sen jäläkihin kellää, jos konehen kans yrittäis…
Näistä nukeista viä sen verran, että kyllä niitä antaisin asukkaiksi ”uusiin koteihin”, paha sanoo mutta sanon: korvausta vastaan. Mulle voi lähettää sähköpostia jos semmonen kiinnostaa. Pitää vaan profiilin tieroista kattoo sähköpostiosote ja pistää meilit matkahan.
keskiviikko 2. helmikuuta 2011
MÄYRIS
Voi turkanen kun nuo ihimiset on isoja. Mullon laattiatason perspektiivi ja toolitason kiiltävä kylyki.
”Tairan kattoo minäki itteni hollille, kun ne panee piirakan jähtyhyn kuistille”
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)